Lumihiutaleita!

Vihdoinkin, LUNTA! On sitä odotettukkin. Pidän lumesta ja uskon sen osittain johtuvan siitä että olen syntynyt tammikuun alussa, kovilla pakkasilla ja lunta on ollut reippaasti. Varmaankin moni joka ei pidä lumesta on silti salaa toivonut sitä satavan koska on ollut todella pimeää jo ennen neljää ja monenakin päivänä erittäin H...ta. En edes viitsi kirjoittaa tuota sanaa koska se saa karvat nousemaan pystyyn!

Lumi tosi tekee ihmeitä aikaan. Kaivoimme Nisset ja possupoikaset ulos joulusäkistä ja kuuntelimme lasten kanssa joulumusiikkia. Tämä joulu cd oli kuitenkin aika melankolinen, ei mitenkään kauhean joulufiilistaherättävä. Johanna Kurkelan uusi joulu cd voisi olla ostamisen arvoinen.

Rakastnunut Nisse-pariskunta.

Tänään olemme olleet mieheni kanssa yhdessä 16 vuotta. Näin rakastuneesti istuimme tasan 16 vuotta sitten kotikylämme sählyturnauksessa. Oi joi niitä aikoja. Emme olisi silloin tienneet että tasan, päivälleen 16 vuotta eteenpän yritämme saada pientä nuhaista tyttöämme nukkumaan. Onneksi elämää ei tarvitse tietää etukäteen!

Tämä possuemo on minulle erittäin tärkeä. Ostin sen reilu 5 vuotta sitten hurmaavasta Adalmiinan helmestä (sisustuspuoti, joka sijaitsee navetassa, PAIMIOSSA) jonne teimme mahtavan reissun naisporukalla. Juuri niihin aikaan menetin ensimmäistä kertaa jotain erittäin tärkeää..niin pientä ja kaunista joka kasvoi sisälläni. Niin vain piti käydä. Tämä possuemo herättää minussa siksi niin paljon tunteita. Juuri kuin ylhäällä kuvassa, possuemonlailla olisin minäkin sitä hoitanut.

Huomaatteko miten pikku porsaan nenä on aivan erivärinen..ihan märkä, koska tylleröinen halusi ensimmäistä kertaa maistella miltä oikea joulupossu maistuu!

             Huomenna yläkerran aulan kimppuun, pääsen maalailemaan ja aloittaa kuvakollaasin teon...tulee paljon nauloja ja (reikiä, mistä miehet eivät tykkää) eiks vaan!? Ihanaa loppu viikkoa. Minulla on paljon kyläilyä tiedossa.