Keittiön nurkkauksen uusi ilme!

Hyvästit ihanalle elokuulle ja tervetuloa syyskuu. Vaikka pimeys tietylla tavalla kauhistuttaakin (valoisan ajan olen töissä) niin nautin kovasti hämäristä illoista sekä takkatulen loisteesta, kynttilöistä ja lyhdyistä. Ilma on lämmin mutta samalla raikas. En jaksa uskoa että syksystä tulisi kovin sateinen koska alkukesähän oli pelkkää sadetta. Varauduin syksyn harmauteen teettämällä keittiöön pienen remontin joka varmasti piristää koko pimeän syksyn yli.

Todella pitkän aikaa olen haaveillut keittiön pienestä pintaremontista ja nyt vihdoin sain sen toteutettua. Halusin keittiön "pimeään" nurkkaukseen hieman valoa ja avaruutta mutta samalla jotain ryhtiä isolle ikkunaseinustalle. Remontoitavan nurkan seinä oli valkoinen mutta ryhditin sitä Regin maalilla (hinta-laatusude) joka sävytettiin Tikkurilan sävyyn 1331, harmaa.

Maalin sävy muistuttaa kovasti betonin sävyä ja siksi se viehättikin minua kovasti.

Vanha valkoinen, kulahtanut maali sai uuden ryhdikkäämmän ilmeen.

Clasulta kävin hankkimassa sähkötarvikkeita mm. tämän mustan pistorasian. Vaikka asummekin 15 vuotta vanhassa talossa haluan muuttaa sitä vanhemman näköiseksi. Hassua että moni luulee taloa oikeasti vanhaksi taloksi. Clasun pistokkeet sopivat täydellisesti vanhan ajan henkeen. Sain muuten todella hyvää palvelua Jyväskylän Clas Ohlsonilta. Siellä ei naurettu naiselle joka tuli ostamaan sähkötarvikkeita tietämättä niistä juuri mitään.

Nurkkaus purettuna..

Nurkkauksesta lähti lasivitriini ja korkea kaappi. Vitriinit ovat kauniita mutta eivät ehkä minun ikäluokan juttuja. Vitriini ei toiminut meillä lapsiperheen näkökulmasta. Hankala ihan käytännössä. Muutenkin tuollaisiin kaappeihin tulee hamstrattua ihan liikaa kaikenlaista astiaa.

Vaikka maalasin ikkunaseinän harmaalla sen ennen ollessa valkoinen tilantuntu keittiössä on käsin kosketeltavissa. Nurkka on avara ja käytännöllinen. Nyt jopa pidän tiskikoneen tyhjentämisestä! Vain kattolista uupuu. Ilme muuttuu senkin jälkeen huomattavasti.

Pidän myös kovasti mustista pistorasioista. Musta tuo kivasti pientä rouheutta muuten  niin valko-harmaaseen sisustukseen. Musta on ollut aina ehdoton ei varsinkin alakerran sisustusvärinä (yläkerrassa ripaus) niin nyt olen tuomassa sitä ripauksen keittiöön. Enimmäkseen pieninä sisustus juttuina..

..kuten tämä kaunis kahvipussi mikä lähti mukaan Sokokselta. Kannattaa käydä kurkkaamassa Sokoksen sisustus uutuuksia kuten esim House Docktor. Kyseistä merkkiä voin kuvitella yhdistäväni vanhaan rouheaan tyylliin.

Myös alakerran WC sai tarpeellisen pistorasian. WC on ollut pari vuotta ilman hyödyllistä pistoketta. Poistimme edellisten asukkaiden peilikaapin ja ostimme tilalle ison peilin ja näin ollen vanha pistoke jäi seinän taakse. Haaveilin tänne myös wanhan ajan näköistä (posliinista) pistoketta ja tilasen sen Domus Classica- nettikaupasta. Tuote täytti odotukset ja tilaus oli todella nopeaa. Nettikauppa erottui pienellä mutta kivalla tavalla. Lähetys oli tietenkin pakattu kauniiseen ruskeeseen paperikassiin ja paketin mukana tuli muutama karkki! Pieni juttu heille mutta iso juttu asiakkaille. Suosittelen lämpimästi Domus Classicaa jos pidät perinnerakentamisesta. (ei yhteistyöpostaus).

Tämä remppa ei olisi onnistunut ilman ammattitaitoista ja luotettavaa työmiestä. Jos sinä kaipaat Äänekosken seudulla sähkömiestä niin elä epäröi ottaa yhteyttä. Kiitos vielä kovasti Janille onnistuneesta työstä!

Nyt haaveilemaan seuraavista projekteista. Ei vaiskaan, mutta haaveitahan aina pittä olla, eikö totta!?

Toivottelee, 

Sanna

Vähempi parempi

Vihdoin täällä koneen ääressä. Aika kuluu hurjaa vauhtia, töissäkin ollaan oltu jo kolmatta viikkoa. On kyllä ollut kivakin palata töihin, tietyt rytmit ja rutiinit on hyvästä sekä kuuluvat elämään. Varmaan paluu tuntui helpolta kun oli onnistunut kesäloma. Reissattiin paljon, koko perheen kesken mutta oli pieni miniloma miehenkin kanssa (kahdenkeskistä aikaa kannattaa muistaa ottaa jos sellaiseen on suinkin mahdollisuus). Niin helposti arjessa voi unohtaa sen toisen ja suhde voi äkkiä muuttua ystävyydeksi. Suhteessa ystävyyskin on tärkeää mutta "se tunne" ei saa kadota.

Viikon loppuna innostuin karsimaan tavaraa, enimmäkseenkin sisustustavaraa. Yleensä karsimisen tarve tulee keväisin mutta nyt oli kivaa vaihtelua siivoilla keittiön ilmettä hieman avarammaksi. En koskaan ole pitänyt siitä että tavaraa on liikaa mutta nyt tavaroiden vähyys tuntuu hyvältä. Tietty tavara määrä täytyy olla  jotta kodikkuus säilyy. Hassua että syöttötuoli majailee työpyödän alla keittiössä vaikka tyttö ei ole tarvinnut sitä vuoteen.

Muutamat pienet yksityiskohdat piristävät kummasti. Olen heikkona näihin vanhoihin avaimiin. Poika kylläkin usein nappaa avaimen omiin leikkeihinsä.

Tämä kuva on napattu meidän keittiön ikkunasta jonka alla on ruokapöytä. Sain inspiraation (pakko oli tarttua kun se harvoin tulee) pestä ikkunat koko talosta ja joka välistä. Ai että mikä ihana tunne voikaan olla, ihan kun koko kodissa olisi tehty isompikin siivous. Tuntuu kun lasia ei olisikaan.

Nautitaan vielä kukista ja kesästä. Aah miten mahtavia ovatkaan aamut kun ilma on raikas ja päivällä lämpö hellii.

Nautitaan myös kodista. Siitä parhaasta paikasta olla ja elää.

Aurinkoisin terveisin, 

Sanna

Tyttöjen reissu

Työt aloitettu mutta pehmeällä laskulla, kaksi työpäivää ja kolme koulutuspäivää. Oikeastaan työhön paluu ei tuntunut raskaaltaa (vaikka hieman sitä jännitin) koska kesäloma oli onnistunut. Lapset olivat ensimmäisen viikon hoidossa ja poika sai "syksyn" ensimmäisen pöpön. 
Mies jäi hoitamaan poikaa ja me tytöt suuntasimme eilen ihanaan Kartanoon jonka pihapiiristä löytyi Wanha talo jota aloitettiin rakentamaan 1700-luvulla. Wanha rakennus toimii nykyään museona jossa tytön kanssa saatiin kuunnella talon vanhaa historiaa. Oppaanamme oli Kaisa (lähemmeäs 90 vuotias) virkeä nainen joka myös kutsui meidät tilalle.
 Museotalo oli täynnä mitä häkellyttävimpiä tavaroita, huonekaluja, kirjoja, työkaluja. Sain ottaa museosta kuvia mutta tietenkään en voi niitä tänne ladata. Museon vieressä oli Kartano jossa asui nelihenkinen perhe. Talon pariskunta palauttaa Kartanoa takaisin 1800- luvulle. Tilalla oli myös eläimiä joita tylleröinen ihasteli mielellään. 

Kartonon laidalla oli Alpakkoja, vuohia ja ankkoa. Tytön mielestä ankat olivat suloisimpia ja niille heiteltiin kovasti pieniä leivänpalasia.

Kartanokierroksen jälkeen piipahdimme kodin lähellä sijaitsevalla kirpparilla. Ihan harmittaa ettei kirpparilla ole tullut käytyä ainakaan 1,5 vuoteen. Taas ns. niitä kuulusia lauseita: Liian lähellä niin ei tule käytyä!

Löysin pienen vanhan avaimen (rrrrrakastan vanhoja avaimia). IB Laurensenin ihanan kynttilänjalan sekä ruostuneen jakoavaimen. Kaikki nämä ostokset yhteensä alle 6€, ei voi olla kun tyytyväinen. Kumpa itsekkin saisi aikaiseksi kirppispöydän varaamisen.

Jakoavain pääsi paraatipaikalle muiden vahojen tavaroiden sekä hääkuvan kanssa.

Nautitaan kesästä ja auringosta!

Sanna